Yhdistyshistoriaa

40 vuotta edunvalvontaa

Korson Omakotiyhdistyksen historiikki vuosilta 1972 – 2012

Yhdistyksen perustaminen

Yhdistys perustettiin Leppäkorven Pienkiinteistöt -nimisenä 14.6.1972 rouva Anni Alkulan kotona osoitteessa Kärppäkuja 2. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Vilho Korpela ja sihteerinä Anni Alkula. Paikalla olivat seuraavat 15 perustajajäsentä: Aavikko Maila, Alkula Anni, Auvinen Erkki, Berg Oskar, Berg Vilho, Heiskanen Kerttu, Järvinen Saimi, Järvinen Vihtori, Kauppinen Airi, Karhinen Antti, Korpela Vilho, Saralaakso Heimo, Tappola Pauli, Tikka Karl ja Vuorela Kalle.

Kokous päätti, että yhdistys liittyy jäseneksi Suomen Pienkiinteistöliittoon, ja että yhdistys anoo Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön jäsenyyttä, kun rekisteröinti on saanut lainvoiman.

Kokous hyväksyi Suomen Pienkiinteistöliitto ry:n jäsenyhdistysten mallisäännöt (B-säännöt), joiden mukiaan yhdistyksen tarkoituksena on toimia pienkiinteistönomistajain ja -haltijoiden yhdyssiteenä, valvoa heidän yleisiä ja paikallisia etujaan sekä edistää heidän kiinteistön omistusta ja hallinta koskevia harrastuksiaan.

Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 6.10.1972, nro 110987.

Vuonna 1974 yhdistyksen nimi muutettiin Korson Omakotiyhdistys r.y.:ksi.

Yhdistyksen puheenjohtajat

• Vilho Korpela vuosina 1972, 1974
• Airi Kauppinen vuosina 1973
• Keijo Johansson vuosina 1975-1990
• Heikki Kämäräinen vuosina 1991-1998
• Martti Eskelinen vuosina 1999-2004
• Kai Etelämäki vuosina 2005-2009
• Seppo Pere vuosina 2009-2011
• Hannele Puusa-Ruohonen alkaen 2012-

Alueen kaunein piha -kilpailu

Yhdistys on osallistunut alueen kauneimman pihan kilpailuun. Niitä ovat olleet vuosina 1973-2004:

• 1973 Svea Kujala, Kontiotie
• 1975 Linnea ja Henrik Johansson, Vierumäentie
• 1983 Kyllikki ja Tauno Ahonen, Käkipolku
• 1985 Raili ja Ari Vink, Ahmatie
• 1987 Airi ja Veijo Lehtimäki, Ahmatie
• 1989 Rauha ja Eugen Lindström, Peippokuja
• 1991 Airi Vaaranto
• 1993 Kaarlo Vitakoski, Viklokuja
• 1995 Virpi ja Jouko Hynninen, Kuhankeittäjäntie
• 1997 Ritva ja Kai Etelämäki, Piisamirinne
• 2000 Ulla ja Pekka Aalto, Kyyhkyrinne
• 2004 Pirjo ja Raimo Jalonen, Kauriintie

Pihakilpailua VOK:in toimesta ei ole järjestetty, tosin emme ole VOK:in jäseniäkään.

Teemaillat ja jäsentilaisuudet

Yhdistyksen toimintaan liittyviä teema-iltoja ja jäsentilaisuuksia:

• 1980
  • Tietoa terveyspalveluista, kaavoituksesta, kunnallistekniikasta ja liikenteestä
• 1981 
  • Syysiltamat tanssiaisineen suuressa salissa (juhlasalissa). Musiikista vastasi ”Rytmi pois”
• 1982 
  • Yhdistyksen 10-vuotistaipaleen kunniaksi arvottiin jäsenten kesken 4 pääsylippua jääkiekon MM-kisoihin Helsingin juhlasalissa.
  • 10-vuotisjuhlia vietettiin 23.10. musiikkiesitysten, lausunnan, yhteislaulun, tanssiaisten ja diskon merkeissä.
  • 13.11. Vietettiin Isänpäivän iltamia. Ohjelmassa  oli mm. oma yhdistyksemme kolmen kauneimman pihan palkitseminenja koko Vantaan kauneimpien pihojen esittely diakuvin. (arvo 150 silloista Suomen markkaa). Viihde-ja tanssimusiikki soi sekä disko pelasi. Materiaalilahjoittajina olivat mm. OP Korso, KOP Korso, Sampo-yhtiöt , Rake, Pops, Puukela ja Fazer.
• 1985
  • 22.10. järjestettiin Kansallisen Vihervuoden päättymisen merkeissä SYYSTEMPAUS. Toukokuussa oli lahjoitettu kaikille vappuun mennessä  jäsenmaksunsa maksaneille kaksi visakoivun tainta.               
• 1986
  • 28.4. järjestettiin PIHASUUNNITTELU- JA PIHAKASVIESITTELYTILAISUUS. Puutarhakeskus Multasormen edustaja selvitteli pihasuunnitelman laatimista, tärkeimpiä pihakasveja ja myyrien aiheuttamien tuhojen torjumista.
• 1987
  • 3.3. järjestettiin Sandilla LASKIAISRIEHA. Ohjelmassa oli pulkka- ja muun laskettelun lisäksi mm. ilotulitus ja hevosajelua. Kuuma mehu ja paistettu makkara maistuivat, sillä sää oli jäätävän kylmä.
• 1987 
  • 12.10. järjestettiin JÄSENYLLÄTYS -tilaisuus, jossa paikalla olleille lahjoitettiin kukkasipuleita.
• 1989 
  • 6.3. järjestettiin YLEISÖTILAISUUS, jossa KeSp:n edustaja kertoi uusista talletustileistä ja verotuksesta.
  • 9.5. Eija Koski Helsingin Yliopiston ympäristönsuojelulaitokselta antoi kompostointiohjeita.
• 1992
  • 17.11. vietettiin yhdistyksen 20-vuotisjuhlaa. Ohjelmassa oli mm. vanhaa ja uutta sisältävän Korso-videon (17 min. väri) ensiesitys. Video-työryhmään kuuluivat Heikki Kämäräinen, Oskar Berg, Aimo Gerlander, Kerstin Pekola ja Visa Tammi. Juhlayleisö sai kuulla myös leppäkorpelaisen asukasveteraanin Helge Lönnbergin nauhoitetun haastattelun, jota hän itse paikalla ollen täydensi kuvauksillaan Leppäkorven nykyisen asuinrakentamisen ensivaiheista. Paikalla oli 40 yhdistyksen jäsentä. Onnittelunsa esittivät Suomen Pienkiinteistöliiton ja kuuden lähiomakotiyhdistyksen edustajat.
• 1998
  • 13.10. Vantaan Energian silloinen myyntipäällikkö Ilkka Reko kertoi sähkömarkkinatilanteesta ja Vantaan Energian sähkönmyyntitarjouksesta yhdistyksen jäsenille.
• 1999
  • 8.11. Vantaan kaupungin kunnallistekniikan suunnittelupäällikkö Heikki Pajunen kertoi Korson keskustan rakennussuunnitelmista, Korso-Rekolan kohtaamisraiteen rakentamisesta ja Korson kunnallistekniikan hankkeista.

2000-luvulle siirryttiin uudistukset tähtäimessä.

• 2002
  • Kulomäen täyttömäki puhutti asukkaita ja nimenomaan TV-kuvan katoaminen.
• 2004
  • Pientaloasukkaille pidettiin mm. luento kevään tärkeistä puutarhatöistä.
  • Esiteltiin Vuosaaren satamarataa asianosaisille.
• 2005
  • Vantaan yleiskaavaluonnos tuli nähtäville. Yhdistys otti kantaa asuntoalueiden kaavoitukseen nimenomaan Korson suuralueella.
• 2006
  • Perintösuunnittelusta
• 2007
  • Neuvoja saatu miten hoitaa omaisuuttaan ja varautua tulevaisuuteen.
• 2008
  • Sijoitus- ja asuntomarkkinakatsaus.
• 2009
  • Jätevoimalla torjumaan ilmastonmuutosta. Tietoa lämpöpumpuista tukemaan energian säästötavoitteita.
• 2010
  • Kiinteistö- ja tonttikaupasta ja Omakotiliitosta tultiin kertomaan mitä muutoksia uusi energialaki tuo tullessaan.
• 2011
  • Kuultiin palomestarin tietoisku joka kodin onnettomuuksien ehkäisyyn.
  • Suomen Omakotiliitosta tultiin kertomaan tavoitteita asumiskustannusten alentamiseksi.
• 2012
  • Aluearkkitehti valotti lyhyesti Korson alueen tulevia suunnitelmia.

Vuosien varrella käsiteltyjä asioita

Omakotiyhdistys on tehnyt vuosien saatossa lukemattomia esityksiä alueen toimivuuteen, asumiseen, turvallisuuteen, vehreyteen, liikenteeseen ja palveluihin liittyviä lausuntoja, mielipiteitä, valituksia ja kiitoksia.

• Korson maauimalaa on parannettu mm. aluetoimikunnan tuella viihtyisäksi kesäkeitaaksi
• Kulomäen täyttömäen haitoista kirjelmöinti tuotti kaupungin kustantamat digiboxit kymmenille omakotitaloille kuvan näkymiseksi
• Vuosaaren radan linjauksen muuttaminen kokonaan pois asutuksen alta.
• Keravan Savioin läjitysalueen suunnittelun seuraaminen ja mm. hajuhaitoista raportoitiin.
• Kivimurskaamojen pyrkimys Korson alueen rajoille on ollut lausunnoilla.
• Kelatien metallimurskaamon haitat ovat puhuttaneet kauan ja ovat taas tuoreena toiminnan laajentumisyrityksenä.
• Kantaa on otettu meluhaittoihin Korson alueella. Korso rajautuu Tuusulan ja Lahden moottoriteiden, junaradan ja lentokentän melujen, hajujen ja pölyjen alueelle.

Korso on edelleen kasvava asuinalue, ja viihtyisä sellainen, ja asukkaat haluavat asua ja uusia muuttaa Korson alueelle. Korson kolmen rajanaapurikunnan kanssa pyritään tiiviiseen yhteistyöhön, mikä edellyttää asianmukaista naapurikuntien kuulemista riittävän ajoissa. Raja-alueiden kunnioittamisessa tulee muistaa ajatus siitä, että aina jonkun takapiha on jonkun toisen etupiha.

Uutta kaupunkirataa rakennettiin halki Korson vuonna 2004 ja uusi neljäs raide varmistui. Vallinkylän Urpian seisake muuttui alikuluksi riittävien matkustajamäärien puuttuessa. Vuonna 2007 voimaan astunut yleiskaava puhutti eniten. Asukkaiden mielipiteitä kysyttiin ja niistä tehtiin kokoomalausunto maankäytölle. Itä-Uudenmaan maakuntakaava on ollut valmisteilla ja on valmistumassa 2012.

Korson sijainti lähellä lentokenttää, hyvien ja sujuvien juna ja moottoritieyhteyksien varrella tekee Korsosta vetovoimaisen paikan asua. Korsolla on vehreyttä ympärillään, ja luonto on tärkeä osa pientaloasumista. Korson Omakotiyhdistys ry tekee osaltaan parhaansa pitääkseen Korson haluttuna paikkana asua. Yhdistyksen puoleen kannattaa kääntyä, niin katsotaan yhdessä mitä asialle voidaan tehdä.

Muuta toimintaa

• Siivoustalkoot keväisin yhteistyössä Vantaan kaupungin puisto-osaston kanssa
• Ankkapuiston siivoustalkoot
• Jouluaskartelua käsitöiden ja leipomisen merkeissä
• Oksasilppurin vuokraustoiminta
• Pihakilpailut pidettiin joka toinen kesä. On valittu ja palkittu Korson kolme kauneinta pihaa
• Kasvienvaihtopäivä -tapahtuma jossa vaihdetaan taimia ilman rahaa alkoi 2003
• Linnunpönttötalkoot koko perheelle alkoivat Leppäkorven koululla remonttiin saakka. Sen jälkeen on naputeltu Veto-markkinoilla.
• OMAKOTITALKKARI- toiminta alkoi organisoidusti 2005, jolloin Korson Oky palkkasi ensimmäisen talkkarin. Tarkoituksena on auttaa ikääntyvää pientaloasukasta pärjäämään kotona esim. lumitöitä tai kodin pieniä askareita tekemällä. Omakotitalkkarit ovat vantaalaisia pitkäaikaistyöttömiä.
• Välinevuokraus on kehittynyt helppokäyttöisten laitteiden myötä. Kaikki laitteet eivät ole järeitä, vaan esim. kasvikuivurilla saa syksyn omena- ja sienisadon talteen.
• Useana kesänä yhdistys on järjestänyt kesäteatterimatkan päivämatkan päähän.
• Yhdistys on neuvotellut yrityksiltä rahanarvoisia etuja jäsenistölleen.

Korson Omakotiyhdistys ry tänään 6.10.2012

Vantaalla asui 31. elokuuta 2012 204 545 ihmistä. Vuonna 1970 72 215 ja vuonna 2010 200 029 asukasta Vantaalla.

Vantaalla oli vuoden 2010 lopussa kaikkiaan 95 625 asuntoa. Niistä 61 prosenttia (58 722) oli kerrostaloissa, 25 prosenttia (23 795) erillisissä pientaloissa (omakoti- ja paritalot) ja 13 prosenttia (12 710) rivitaloissa. Erillisistä pientaloasunnoista yli kaksi kolmannesta oli omakotitaloissa. Hakunilan suuralue on Vantaan rivitalovaltaisin, siellä asunnoista 22 prosenttia on rivitaloasuntoja. Muita erillisiä pientaloasuntoja oli suhteellisesti eniten Kivistön (78 %) suuralueella. Kaikista Vantaan erillisistä pientaloasunnoista 22 prosenttia on Korson suuralueella.

Huoneistoala vuoden 2010 lopussa oli 6 983 300 h-m2. Huoneistoalasta hieman alle puolet oli kerrostaloissa, neljäsosa omakotitaloissa ja loput pari- ja rivitaloissa. Kerrostaloasunnot olivat keskikooltaan 59 h-m2, rivitaloasunnot 82 h-m2, paritaloasunnot 88 h-m2 ja omakotitalot 108 h-m2. Vuoteen 1990 verrattuna keskikoko on kasvanut omakotitaloissa huomattavasti, muissa vähemmän: Omakotitalojen keskikoko vuonna 1990 oli 86 h-m2, muiden erillisten pientaloasuntojen 79 h-m2, rivitaloasuntojen 80 h-m2 ja kerrostaloasuntojen vajaa 59 h-m2. Korson suuralueella kehitys on tasaisesti kasvattanut pientalovaltaista asumista. 2010 alueella oli jo noin 63% pientaloja. Pientalovaltaisilla alueilla asuntojen koko on kerrostaloalueita suurempi. Asuntoihin sijoittuvat asuntokunnat ovat pientaloalueilla myös kooltaan suurempia.

Korson alueella, johon tässä yhteydessä on laskettu Korso, Vallinoja, Vierumäki, Leppäkorpi ja Metsola on asukkaita yhteensä 11.655 ja Matarin (2260) kanssa 13.915. Vuoden 2011 alussa suuralueella oli asukkaita lähes 29 000 ja kasvu näyttäisi väestöennusteen mukaan jatkuvan. Väestörakenteensa perusteella Korson suuralue on kuin Vantaa pienoismuodossa. Niin paljon alueiden ikä-, koulutus- ja perherakenteet, kuin myös tulotaso ja työttömyysaste muistuttavat toisiaan.

Historia ja tulevaisuus

Nimi Korso syntyi, kun kolmen kylän – Tuusulan Ali-Keravan ja Hyrylän sekä Helsingin pitäjän Hanabölen – rajojen yhtymäkohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle ristillä (risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja rå; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa). Lähellä Ruusuvuoren koulua sijaitsevalta paikalta löytyy Korson historiasta kertova muistolaatta.

1800-luku

1880-luvun lopulla tarvittiin pääradalle ohituspaikkaa Tikkurilan ja Keravan puoliväliin. Korson pysäkki rakennettiin 1889 lähes asumattomaan erämaahan Tuusulan ja Helsingin pitäjän rajalle – Korsoon. Juna alkoi pysähtyä Korson pysäkillä kaksi kertaa päivässä, mikä merkitsi alkusysäystä alueen kehitykselle. Nykyinen jo asemakäytöstä postettu rakennus on rakennettu 1918 Thure Hellströmin Seinäjoen-Kristiinankaupungin-Kaskisten -rataa varten laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten pohjalta.

1900-luku

Kun Kerava vuonna 1924 erotettiin Tuusulasta kauppalaksi, siihen tuli kuulumaan vanhan Ali-Keravan kylän alue kokonaisuudessaan. Sen alueella sijaitsi myös Korson rautatieasema, jonka ympäristö kuitenkin muodosti kauppalan keskustasta selvästi erillisen taajaman. Alueen kasvu oli nopeaa etenkin sotien jälkeen, ja 1950-luvulla Korso oli Suomen suurin yhtenäinen omakotialue. Korson asema sijaitsi aivan lähellä sitä kohtaa, vanhaa Korsrå-nimistä rajapyykkiä, jossa Helsingin maalaiskunnan, Tuusulan ja Keravan rajat kohtasivat toisensa. Kasvaessaan tämä taajama pian laajenikin myös molempien naapurikuntien puolelle. Tästä aiheutui hallinnollisia ongelmia, joiden vuoksi Korso kokonaisuudessaan liitettiin Helsingin maalaiskuntaan vuoden 1954 alussa.[2] Samaan aikaan oli myös vaihtoehtona tehdä Korsosta itsenäinen kunta. Tuusula ja Kerava tukivat tätä ajatusta, mutta Helsingin maalaiskunta vastusti, koska uuteen Korsoon olisi liitetty myös maalaiskuntaan kuulunut Rekola.

Korson Omakotiyhdistys ry on tällä hetkellä (v. 2012, 40v historiikin aikaan) Suomen Omakotiliiton rekisterin mukaan Vantaan suurin omakotiyhdistys. Jäseniä on tällä hetkellä yhteensä 1093 joista maksaneita 1062.  Maksu % on kiitettävät 97,2.